kWh — kilowattitunti
Energian mittayksikkö. Sähköauton akun kapasiteetti ilmoitetaan kilowattitunteina (esim. 77 kWh). Mitä suurempi kWh, sitä pidempi toimintamatka — mutta myös painavampi ja kalliimpi akku.
Oma sivu →— 26 ydintermiä
Sähköauton sanasto
Sähköautoilun keskeisimmät termit selitettyinä suomalaisesta näkökulmasta: mitä termi tarkoittaa, mikä luku siinä oikeasti ratkaisee ja miten se vaikuttaa ostopäätökseen täällä. Jokaisella termillä on oma sivunsa, jonka voi linkittää referenssimateriaaliksi.
WLTP — Worldwide Harmonised Light Vehicle Test Procedure
Eurooppalainen standardi auton toimintamatkan ja kulutuksen mittaamiseen. Testiolosuhteet ovat kohtuullisen lämpimät (+23 °C). Suomalaisessa talvessa todellinen kantama on tyypillisesti 20–35 % lyhyempi kuin WLTP-luku.
Oma sivu →Toimintamatka
Matka, jonka auto kulkee yhdellä latauksella. Ilmoitettu WLTP-toimintamatka mitataan lämpimissä laboratorio-olosuhteissa; käyttökelpoinen kantama Suomessa on tyypillisesti 60–90 prosenttia siitä vuodenajasta ja nopeudesta riippuen.
Oma sivu →AC-lataus
Vaihtovirtainen lataus — kotilaturi tai julkinen hitaampi laturi. Tehot tyypillisesti 3,7–22 kW. Laturi on auton sisällä (OBC). AC-lataus soveltuu yöaikaiseen kotilataukseen.
Oma sivu →DC-lataus eli pikalataus
Tasavirtainen pikalataus. Laturi on latausasemassa, ei autossa. Tehot 50–350 kW. Pikalataus on oikea valinta pitkillä matkoilla — 10–80 % lataus onnistuu 15–35 minuutissa autosta riippuen.
Oma sivu →Latauskäyrä
Kuvaaja siitä, miten pikalatausteho muuttuu akun varaustason mukaan. Huipputeho saavutetaan matalalla varaustasolla ja putoaa portaittain latauksen edetessä — siksi keskimääräinen teho ratkaisee matka-ajan, ei mainosluku.
Oma sivu →CCS2 — Combined Charging System
Euroopan standardoitu pikalatausliitin. Lähes kaikki Euroopassa myytävät sähköautot vuodesta 2022 lähtien käyttävät CCS2-liitintä sekä AC- että DC-lataukseen. Tesla siirtyi CCS2:een Euroopassa vuonna 2022.
Oma sivu →Type 2 — AC-latausliitin
Euroopan standardi vaihtovirtalatauksen liittimelle, tunnetaan myös Mennekes-liittimenä. Kotilatauslaitteet, julkiset AC-asemat ja CCS2-liittimen yläosa käyttävät kaikki Type 2:ta.
Oma sivu →CHAdeMO
Japanilainen pikalatausstandardi, joka hävisi Euroopassa CCS2:lle. Käytännössä vain vanhemmissa Nissan Leafeissa ja Mitsubishi-malleissa. Asemien määrä Suomessa vähenee, mikä kannattaa huomioida käytettyä autoa ostaessa.
Oma sivu →OBC — On-Board Charger
Auton sisäinen laturi, joka muuntaa AC-verkosta tulevan vaihtovirtasähkön akun vaatimaksi tasavirraksi. OBC:n teho määrittää kotilatauksessa saavutettavan latausnopeuden. Yleisiä tehoja: 7,4 kW, 11 kW tai 22 kW.
Oma sivu →800 V -arkkitehtuuri
Korkeajännitteinen akkujärjestelmä, joka mahdollistaa erittäin nopean pikalatauksen (200–350 kW). Hyundai IONIQ 5/6/9, Kia EV6/EV9, Porsche Taycan, Audi e-tron GT ja Genesis GV60/GV70 käyttävät 800 V -arkkitehtuuria. Perinteiset 400 V -autot latautuvat hitaammin.
Oma sivu →Plug & Charge
ISO 15118 -standardiin perustuva toiminto, jossa auto tunnistautuu latausasemalle automaattisesti ilman erillistä latauskorttia tai sovellusta. Pistoke sisään — lataus alkaa, lasku menee automaattisesti. Toimii mm. Tesla Superchargerilla, Ionityllä ja yhä useammalla Fortum-asemalla.
Oma sivu →SOH — State of Health
Akun terveysprosentti: kuinka suuri osa alkuperäisestä kapasiteetista on jäljellä. 100 % = uusi akku. 85 % tarkoittaa, että 77 kWh:n akusta on käytettävissä noin 65 kWh. Käytettyä autoa ostaessa SOH-mittaus on kriittinen tarkistuspiste.
Oma sivu →BMS — Battery Management System
Akkuhallintajärjestelmä, joka valvoo akun lämpötilaa, lataustasoa, solujen jännitteitä ja latausvirtaa. BMS suojaa akkua ylikuumenemiselta, ylivaraukselta ja syväpurkautumiselta. Hyvä BMS on kriittinen akun eliniän kannalta.
Oma sivu →LFP — litiumrautafosfaattiakku
Akkukemia, jossa ei käytetä kobolttia eikä nikkeliä. Kestää enemmän latauskertoja ja sietää täyteen lataamista, mutta on painavampi ja menettää kylmässä enemmän tehoa kuin NMC. Yleistyy edullisemmissa malleissa nopeasti.
Oma sivu →NMC — nikkeli-mangaani-kobolttiakku
Yleisin akkukemia pitkän kantaman sähköautoissa. Suurempi energiatiheys kuin LFP:llä, eli kevyempi akku samaan kantamaan, ja parempi kylmäkäyttäytyminen. Vastineeksi kalliimpi ja hyötyy siitä, ettei sitä pidetä jatkuvasti täydessä varauksessa.
Oma sivu →Lämpöpumppu
Sähköauton lisävarusteena oleva lämmitysjärjestelmä, joka on 2–3 kertaa tehokkaampi kuin perinteinen resistanssilämmitys. Erityisen tärkeä Suomessa — lämpöpumppu voi säästää 15–20 % toimintamatkasta talvella verrattuna autoon, jossa lämpöpumppua ei ole.
Oma sivu →Esilämmitys
Toiminto, jossa auto lämmittää matkustamon ja akun verkkovirralla ennen liikkeellelähtöä. Talvella esilämmitys säästää kantamaa, koska lämmitysenergia otetaan verkosta eikä akusta — ja lämmin akku myös latautuu pikalaturilla huomattavasti nopeammin.
Oma sivu →Regeneratiivinen jarrutus
Sähkömoottori toimii generaattorina jarrutuksen aikana ja muuttaa liike-energian sähköenergiaksi, joka varastoituu akkuun. Säästää jarrupaloja merkittävästi ja parantaa toimintamatkaa. One-pedal driving -toiminto perustuu tähän.
Oma sivu →Yhden polkimen ajo
Ajotapa, jossa kaasupolkimen vapauttaminen hidastaa auton pysähdyksiin asti voimakkaan regeneroinnin avulla. Jarrupoljinta tarvitaan lähinnä hätätilanteissa. Tunnetaan myös nimellä one-pedal driving.
Oma sivu →TCO — Total Cost of Ownership
Kokonaiskustannuslaskelma, joka sisältää hankintahinnan, rahoituskulut, polttoaine- tai sähkökustannukset, huollon, vakuutuksen, ajoneuvoveron ja arvonalenemisen. TCO on parempi vertailumittari kuin pelkkä hankintahinta.
Oma sivu →Käyttövoimavero
Ajoneuvoveron osa, joka peritään muilta kuin bensiinikäyttöisiltä autoilta. Määräytyy päiväkohtaisesti auton kokonaismassan mukaan. Täyssähköautolla 1,9 snt/päivä jokaiselta alkavalta 100 kilogrammalta vuonna 2026.
Oma sivu →PHEV — Plug-in Hybrid Electric Vehicle
Ladattava hybridi, jossa on sekä polttomoottori että sähköakku. Akku ladataan ulkoisesta lähteestä kuten sähköauto. Sähkötoimintamatka tyypillisesti 40–80 km. PHEV ei ole täyssähköauto — polttoainekulut kasvavat, jos akkua ei ladata säännöllisesti.
Oma sivu →V2L — Vehicle to Load
Toiminto, jolla sähköauton akkua voidaan käyttää sähkölähteenä ulkoisille laitteille. Esimerkiksi Hyundai IONIQ 5 voi syöttää 3,6 kW — riittää tietokoneen, television tai jopa pienemmän kotitalouskoneen pyörittämiseen.
Oma sivu →VIN — valmistenumero
Auton 17-merkkinen yksilöivä valmistenumero (ISO 3779). Kertoo valmistajan, mallin, tehtaan ja vuosimallin, ja toimii avaimena historiaraporttiin: mittarilukemiin, vauriotietoihin ja maahantuontimerkintöihin.
Oma sivu →V2G — Vehicle to Grid
Toiminto, jossa sähköauton akkua käytetään sähköverkon tasapainottamiseen: auto lataa halvoilla tunneilla ja syöttää tarvittaessa energiaa takaisin verkkoon. Vaatii kaksisuuntaisen latauslaitteen ja sopimuksen, ja on Suomessa vasta yleistymässä.
Oma sivu →— Käytä sanaston termejä tehokkaasti