kWh — kilowattitunti
Energian mittayksikkö. Sähköauton akun kapasiteetti ilmoitetaan kilowattitunteina (esim. 77 kWh). Mitä suurempi kWh, sitä pidempi toimintamatka — mutta myös painavampi ja kalliimpi akku.
Oma sivu →Sähköautoilun keskeisimmät termit selitettyinä. Jokaisella termillä on oma sivunsa, jonka voi linkittää referenssimateriaaliksi: WLTP, kilowattitunti, CCS2-latausliitin, lämpöpumppu, regenerointi, akun terveysprosenttiluku ja muut.
Energian mittayksikkö. Sähköauton akun kapasiteetti ilmoitetaan kilowattitunteina (esim. 77 kWh). Mitä suurempi kWh, sitä pidempi toimintamatka — mutta myös painavampi ja kalliimpi akku.
Oma sivu →Eurooppalainen standardi auton toimintamatkan ja kulutuksen mittaamiseen. Testiolosuhteet ovat kohtuullisen lämpimät (+23 °C). Suomalaisessa talvessa todellinen kantama on tyypillisesti 20–35 % lyhyempi kuin WLTP-luku.
Oma sivu →Akun terveysprosentti: kuinka suuri osa alkuperäisestä kapasiteetista on jäljellä. 100 % = uusi akku. 85 % tarkoittaa, että 77 kWh:n akusta on käytettävissä noin 65 kWh. Käytettyä autoa ostaessa SOH-mittaus on kriittinen tarkistuspiste.
Oma sivu →Euroopan standardoitu pikalatausliitin. Lähes kaikki Euroopassa myytävät sähköautot vuodesta 2022 lähtien käyttävät CCS2-liitintä sekä AC- että DC-lataukseen. Tesla siirtyi CCS2:een Euroopassa vuonna 2022.
Oma sivu →Vaihtovirtainen lataus — kotilaturi tai julkinen hitaampi laturi. Tehot tyypillisesti 3,7–22 kW. Laturi on auton sisällä (OBC). AC-lataus soveltuu yöaikaiseen kotilataukseen.
Oma sivu →Tasavirtainen pikalataus. Laturi on latausasemassa, ei autossa. Tehot 50–350 kW. Pikalataus on oikea valinta pitkillä matkoilla — 10–80 % lataus onnistuu 15–35 minuutissa autosta riippuen.
Oma sivu →Korkeajännitteinen akkujärjestelmä, joka mahdollistaa erittäin nopean pikalatauksen (200–350 kW). Hyundai IONIQ 5/6/9, Kia EV6/EV9, Porsche Taycan, Audi e-tron GT ja Genesis GV60/GV70 käyttävät 800 V -arkkitehtuuria. Perinteiset 400 V -autot latautuvat hitaammin.
Oma sivu →Sähkömoottori toimii generaattorina jarrutuksen aikana ja muuttaa liike-energian sähköenergiaksi, joka varastoituu akkuun. Säästää jarrupaloja merkittävästi ja parantaa toimintamatkaa. One-pedal driving -toiminto perustuu tähän.
Oma sivu →Kokonaiskustannuslaskelma, joka sisältää hankintahinnan, rahoituskulut, polttoaine- tai sähkökustannukset, huollon, vakuutuksen, ajoneuvoveron ja arvonalenemisen. TCO on parempi vertailumittari kuin pelkkä hankintahinta.
Oma sivu →Toiminto, jolla sähköauton akkua voidaan käyttää sähkölähteenä ulkoisille laitteille. Esimerkiksi Hyundai IONIQ 5 voi syöttää 3,6 kW — riittää tietokoneen, television tai jopa pienemmän kotitalouskoneen pyörittämiseen.
Oma sivu →Sähköauton lisävarusteena oleva lämmitysjärjestelmä, joka on 2–3 kertaa tehokkaampi kuin perinteinen resistanssilämmitys. Erityisen tärkeä Suomessa — lämpöpumppu voi säästää 15–20 % toimintamatkasta talvella verrattuna autoon, jossa lämpöpumppua ei ole.
Oma sivu →Auton sisäinen laturi, joka muuntaa AC-verkosta tulevan vaihtovirtasähkön akun vaatimaksi tasavirraksi. OBC:n teho määrittää kotilatauksessa saavutettavan latausnopeuden. Yleisiä tehoja: 7,4 kW, 11 kW tai 22 kW.
Oma sivu →Ladattava hybridi, jossa on sekä polttomoottori että sähköakku. Akku ladataan ulkoisesta lähteestä kuten sähköauto. Sähkötoimintamatka tyypillisesti 40–80 km. PHEV ei ole täyssähköauto — polttoainekulut kasvavat, jos akkua ei ladata säännöllisesti.
Oma sivu →Akkuhallintajärjestelmä, joka valvoo akun lämpötilaa, lataustasoa, solujen jännitteitä ja latausvirtaa. BMS suojaa akkua ylikuumenemiselta, ylivaraukselta ja syväpurkautumiselta. Hyvä BMS on kriittinen akun eliniän kannalta.
Oma sivu →ISO 15118 -standardiin perustuva toiminto, jossa auto tunnistautuu latausasemalle automaattisesti ilman erillistä latauskorttia tai sovellusta. Pistoke sisään — lataus alkaa, lasku menee automaattisesti. Toimii mm. Tesla Superchargerilla, Ionityllä ja yhä useammalla Fortum-asemalla.
Oma sivu →